Author Archive

Selkäliikkeet

Selästä löytyy suuret lihakset joita usein kuormitetaan isoillakin painoilla. Varsinkin maastaveto on kaikkien kuntosalilla käyvien tuntema voimailulaji. Selkäliilleitä tehdään yleisesti levytangolla, käsipainoilla ja taljoilla. liikkeistä on paljon erilaisia variaatioita joita löytyy netistä ja videoita vaikkapa youtubesta. Hyvät selkälihakset takaavat hyvän ryhdin ja auttavat myös muiden lihasryhmien liikkeissä joten selkätreeni kannattaa suorittaa tunnollisesti. Epäkäslihakset tuovat komeaa muotoa yläselkään ja niihin löytyykin hyviä liikkeitä ja ne kehittyvät melkoisen nopeasti. Seuraavassa muutamia selkäliikkeitä.

  • Epäkkäät. Epäkkäitä voi treenata joko levytangolla tai käsipainoilla. Levytangolla tehdessä seistään hieman polvet koukussa ja tanko nostetaan polvista hartioita nostamalla ylös. Älä käytä käsiä nostamiseen. Liike pysäytetään ylhäällä hetkeksi jonka jälkeen lasketaan alas. Tässä monasti käytetään raskaita painoja joten suositellaan painonnostovyön sekä vetohihnojen käyttöä.

Käsipainoilla tehtäessä kädet ovat sivuilla ja painot nostetaan olkapäitä nostaen ylös. Taas pieni pito ylhäällä ja lasku alas. Älä nosta käsillä. Kohdentuu epäkäs- ja yläselän lihaksiin. Raskaalla levytangolla tehdessä on hyvä vetää tanko telineestä joka on sopivalla korkeudella niin voimat eivät mene maastavetoon.

  • Maastaveto. Maastaveto on raskas laji joten sen liikeratoihin ja tekniikkaan kannattaa kiinnittää suurta huomiota. Myös kuntosaliohjaajan ohjeita kannattaa kysellä jotta liike harjoitellaan alusta asti oikein. Tanko levyineen nostetaan maasta selkä suorana suorin käsin ylös. loppuasennossa siis kädet ovat yhä suorana alaspäin. Nosto tapahtuu siis alaselän ja jalkojen avulla. Älä nosta käsillä tankoa. Otteena käytetään yleensä toisen käden vastaotetta jolloin toinen käsi on toisin päin. Painot ovat yleensä raskaita joten painonnostovyön ja vetohihnojen käyttö on suositeltavaa. Tämä on monipuolinen liike joka kohdentuu moneen lihakseen. Yhtenä variaationa on niin sanottu pukkiveto jolloin tanko vedetään telineestä jolloin jalat ovat suorana ja nosto tapahtuu alaselän avulla.
  • Kulmasoutu. Kulmasoutua voi tehdä tuettuna tai seisaaltaan ja levytangolla tai käsipainoilla. Tuettu kulmasoutu tangolla tuettuna tehdään vinopenkissä. Vinopenkille mennään vatsalleen ja tanko nostetaan alhaalta ylös penkin selkänojaan kiinni selkälihaksia käyttäen. Älä vedä käsillä. Tukematon tehdään kumarassa seisten samalla tekniikalla. Käsipainoilla tehdessä tehdään yksi käsi kerrallaan toisen käden nojatessa penkkiin. paino vedetään yhdellä kädellä selkälihaksia ja käden lihaksia käyttäen niin sanotusti ”taskuun” ja lasketaan alas.
  • Ylätalja. Ylätalja on monipuolinen selän harjoitteluväline. Vetimiä on monenlaisia kuten myös tekniikoita. Liikeratoihin kannattaa kiinnitää huomiota jotta liikkeet tehdään oikein eikä vedetä pelkästään käsillä vaan laitetaan myös selän lihakset töihin.
  • Alatalja. Alatalja on myös erittäin monipuolinen väline selän treenaamiseen. Vetimiä ja tekniikoita on jälleen monenlaisia ja tekniikkaan ja liikeratoihin kannattaa kiinnittää huomiota jotta liikkeet tehdään oikein. Yksi avainasia on pitää selkä suorana liikettä tehdessä ja että vedetään myös selkälihaksilla eikä pelkästään käsilla. Tällöin liike kohdentuu paremmin selkälihaksiin.

No Comments

Olkapään liikkeet

Olkapäiden treenaaminen on todella monipuolista ja niihin kannattaakin kiinnittää suurta huomiota. Erilaisten liikeratojen käyttö ja vaihtelu tuottaa varmimmin hyvää tulosta. Etu-, sivu- ja takaolkapäille on omat liikkeensä ja ne kannattaakin tehdä erikseen. Ei ole oikein yhtä koko olkapäätä harjoittavaa liikettä. Olkapäitä treenatessa hyviä välineitä ovat smith-teline, levytanko ja käsipainot pystypunnerrukseen. Käsipainot ja taljat olkapään kääntöliikkeisiin. Kuntosaleilta löytyy myös olkapäiden treenaamiseen räätälöityjä kuntosalilaitteita joita voi ja kannattaakin hyödyntää.

Olkapäiden treenauksessa kannattaa kiinnitää suurta huomiota olkanivelen alkulämmittelyyn vammojen välttämiseksi. olkapään vammat ovat hyvin yleisiä niveleen kohdistuvan suuren rasituksen johdosta. Myös liikeratoihin kannattaa kiinnittää suurta huomiota. Jos tekee pystypunnerrusta niskan taakse on suositeltavaa käyttää smith-telinettä jotta vältytään taaksepäin kohdistuvalta väännöltä joka varmasti aiheuttaa vammoja. Seuraavassa vähäsen olkapään liikkeistä.

  • Pystypunnerrus. Suosittu pystypunnerrus tehdään istuen selkänojallisessa penkissä jonka selkänoja säädetään pystyasentoon. Välineinä voi käyttää levytankoa, smith-telinettä tai käsipainoja. Levytankoa käytettäessä tanko lasketaan ylhäältä alas nenän korkeudelle ja nostetaan takaisin ylös. Smith-telinettä käytettäessä toimitaan samoin mutta liikkeen voi tehdä myös niskan taakse jolloin teline estää painojen hallitsemattoman retkahduksen taaksepäin. Pään taakse voi tehdä myös levytangolla mutta vaarana voi olla loukkaantuminen jos tanko pääsee liikkumaan taaksepäin.

Käsipainoilla tehdessä istutaan penkillä ja painot lasketaan pään sivuille noin korvan korkeudelle ja nostetaan sieltä ylös. Pään eteen laskettaessa liike kohdentuu etu- ja sivuolkapään lihaksiin ja pään taakse laskettaessa sivu- ja takaolkapään lihaksiin mutta myös osin etuosan lihaksiin.

  • Eteenkääntö. Eteenkäännössä voi käyttää käsipainoja, levytankoa tai alataljaa. Liike tehdään seisten ja kädet ovat alussa sivuilla alhaalla. Kädet nostetaan suorina painojen kanssa eteen noin 90 asteen kulmaan ja lasketaan hallitusti alas. Käsien ollessa edessä niitä voi pitää hetken paikalla niin näin saadaan lisää rasitusta liikkeeseen.

Alataljalla tehdessä treenataan yksi käsi kerrallaan. Käytetään yhden käden vedintä joka nostetaan alhaalta sivulta käsi suorana eteen ja lasketaan takaisin alas. Muuten tekniikka on sama kuin käsipainoilla mutta treenataan yksi käsi kerrallaan. Toki käsipainoillakin voi treenata yhden käden kerrallaan esimerkiksi nostamalla kädet vuoron perään ylös ja alas. Liike kohdentuu etuolkapäähän.

  • Sivullekääntö. Sivullekääntö tehdää joko seisten tai istuen penkillä. Käyttää voi joko käsipainoja, Alataljaa tai ristikkäistaljaa. Käsipainoilla tehden aloitetaan kädet sivuilla alhaalla josta ne nostetaan painojen kanssa pienessä koukussa sivulle noin olkapään korkeudelle. Ristikkäistaljalla liike tehdään samoin mutta seisten. Vetiminä käytetään yhden käden vetimiä. Vetovaijerit kulkevat ristissä edessä. Alataljaa käytettäessä tehdään liike yhdellä kädellä seisten. Vetimenä yhden käden vedin ja vaijeri voi kulkea edessä tai takana.Liike kohdentuu olkapään sivujen lihaksiin.
  • Taaksekääntö. Taaksekäännössä on eri vaihtoehtoja miten suorittaa liike seisten tai istualtaan. Voi käyttää käsipainoja, ristikkäistaljaa tai alataljaa. Seisaaltaan liike tehdään siten että toisella kädellä nojataan polveen ja toisella kädellä tehdään tehdään nostoliike noin olkapään korkeudelle. Käsi voi olla hieman koukussa. Samoin tehdään alataljaa käytettäesä. Ristikkäitaljaa käytettäessä seistään kumarassa polvet vähän koukussa ja tehdään liike molemmilla käsillä. Istualtaan tehdesä käytetään käsipainoja ja istutaan kumarassa. Painot vedetään jalkojen alta sivulle olkapään korkeudelle.

Taaksekäännön voi tehdä myös ylätaljassa. Käytetään köysivedintä ja molempia käsiä. Liike alkaa kädet edessä ylhäällä ja vedin vedetään kyynärpäät ylhäällä taakse. Liikkeet kohdentuvat takaolkapään lihaksiin.

No Comments

Hyvinvointipalveluilla on paljon kysyntää

Kun Suomen väestö vanhenee ja liikunnallisen elämäntavan suosio kasvaa, myös terveys- ja liikuntapalveluiden kysyntä on tällä hetkellä kovassa nousussa. Monet nuoret suuntaavatkin suoraan peruskoulun tai lukion jälkeen liikunta-alalle toteuttamaan omia unelmiaan. Useille ihmisille liikunta on jo osa omaa elämäntapaa, jonka perusteella on helppo valita koulutus omien kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi personal trainerin, liikuntaohjaajan tai ravintoneuvojan ammatti?

Liikunta- ja terveysalalle moniosaajaksi?

Jos olet liikunnan sijaan kiinnostunut enemmän ihmisten terveydestä, on tälle urapolulle olemassa useita eri suuntautumisvaihtoehtoja. Terveystieteiden koulutusala on hyvin laaja, mutta yleisesti niihin luetaan ravitsemustieteet, hoitotieteet ja terveyden edistäminen. Useat ammattikorkeakoulut antavat koulutusta ensihoitajan, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan ja terapeutin ammatteihin. Vaikka kouluaika on pitkä, myös opintojen aikana kannattaa nauttia erilaisista opiskelijabileistä. Tällaisissa tapauksissa sinulle voi olla hyötyä siitä että hoitsuilla on halloween-asut omasta takaa.

Personal trainerin koulutus

Fitness- ja kehonrakennuslajit sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat kasvava trendi, ja esimerkiksi personal traineriksi on suhteellisen helppo kouluttautua, sillä useimmat koulut ovat yksityisiä ja pääsykokeita ei erikseen vaadita. Ongelmana on kuitenkin raha, sillä tällaisista koulutuksista joutuu usein pulittamaan 2000-4000 euroa. Kuitenkin opetuksen laatu on Suomessa huippuluokkaa, joten jos sinua kiinnostavat fitness- ja hyvinvointipalvelut ja niiden tarjoaminen, kuntosaleilla ja lenkkipoluilla työskentely sekä joustavat työajat, kannattaa tätä harkita omaksi tulevaisuuden alaksi.

Personal traineriksi kouluttautumisen voi aloittaa sekä syksyllä että keväällä useimmissa kouluissa ympäri Suomen, ja alan oppilaitoksia löytyy ainakin isoimmista kaupungeista kuten Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Useat personal traineriksi opiskelijat haluavat personal trainerin opinnot tukemaan muita ammatteja, tai hankkivat tästä kakkosammatin esimerkiksi sairaanhoidon tai muun työn rinnalle. Kyseinen koulutus kestää tavallisesti puolipäiväisenä kahdesta kolmeen vuotta.

Urheiluhierojan koulutus

Urheiluhieroja on hieronta-alan moniosaaja, joka on erikoistunut erityisesti lihas- ja tukikudosten hieromiseen osana liikuntaharrastusten tuomia vaivoja. Urheiluhierojan palvelut ovat nykyään hyvin kysyttyjä, etenkin kuin elämään yhdistetään liikunta ja staattiset työasennot päätetyöskentelyssä. Personal trainerin koulutuksen tavoin urheiluhierojan ammattiin valmistava koulutus kestää yhteensä noin kahdesta kolmeen vuotta, ja maksaa kahdesta tuhannesta eurosta ylöspäin. Koulutus kattaa laajasti perinteisen hierojatekniikan lisäksi urheiluun liittyvien vammojen läpikäyntiä sekä ihmisen fysiologista anatomiaa. Tämän perusteella urheiluhierojaksi valmistuu Suomessa rautaisia alansa ammattilaisia.

Ravintoterapeutti

Ravintoterapeutti on erikoistunut ihmisten ruokavaliomuutoksiin ravintoterapian keinoin. Terapia voi olla tavallista terapiaa muistuttava tilaisuus, jossa keskustellaan ja tehdään suunnitelmia ihmisen ravintotottumuksiin. Ravintoterapeutti ei ole erikseen suojattu ammattinimike, mutta esimerkiksi ravitsemusterapeutti sen sijaan on. Ravitsemusterapeutin ammattinimikkeen käyttö edellyttää ravitsemustieteen maisteritutkinnon suorittamista Itä-Suomen yliopistossa, jonka jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta ammattinimikkeen tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Kuitenkin myös muilla kuin ravitsemusterapeutin koulutuksilla on mahdollista keskittyä työssä ravintoaiheisiin.

Liikunnan ohjaaja

Liikunnanohjauksen perustutkintoa voi opiskella ammattikoulupohjaisesti, jolloin annettava tutkintonimike on liikuntaneuvoja. Liikunnanohjaajaksi voi opiskella esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, Helsingissä. Ammattikorkeakoulusta (AMK) valmistuva taas saa tutkinnosta nimikkeen Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaaja. Tämä ammattinimike on monipuolinen ja suosittu, ja antaa hyvät valmiudet esimerkiksi alkaa liikunta-alan yrittäjäksi. Liikunnan ohjaajia työskentelee myös paljon esimerkiksi kunnilla, valtionhallinnossa sekä erilaisissa järjestöissä. Kyseinen tutkinto sisältää myös paljon valmentavaa koulutusta muuhun työelämään, ja siihen voi yhdistellä esimerkiksi osaamista johtamisesta tai markkinoinnista.

No Comments

Ravinto ja lepo

Kuntosaliharjoittelussa ravinnolla ja levolla on merkittävän suuri osuus jotta päästäisiin haluttuun lopputulokseen. Elimistö ja lihakset tarvitsevat polttoainetta jotta pystyvät suorittamaan harjoitukset väsymättä läpi ja harjoituksen jälkeen on sitten palauttavien juomien ja proteiinin vuoro. Lepo taasen on se jota lihakset tarvitsevat palautuakseen harjoituksesta ja lihaksethan kasvavat myöskin levossa joten levon merkitystä ei voi väheksyä kuntosaliharjoittelusta puhuttaessa. Tämän vuoksi monet suosivat lihasryhmäkohtaisia treenejä jotta eri lihasryhmät pääsevät palautumaan riittävän hyvin ennen seuraavaa treenikertaa.

Kovaa treenatessa ruokavaliolla on entistä suurempi merkitys. Kaikki ihmiset ovat erilaisia aineenvaihdunnasta ja ruumiinrakenteesta lähtien joten ammattilaisen laatima ruokavalio antaa parhaan mahdollisen edellytyksen saada tarvittavat ravintoaineet.

Pääsääntöisesti suositaan pitkiä hiilihydraatteja kuten täysjyväviljaa, kasviksia ja vihanneksia.Vältetään niin sanottuja nopeita hiilihydraatteja kuten sokeria. Ruokailussa pitää huomioida myös ruokailukertojen määrä. Onkin suositeltavaa syödä usein ja vähentää annoskokoa kuin tankata kerralla liian suuri annos.

Proteiini, rasvat ja hiilihydraatit oikeassa suhteessa kuuluvat kuntosaliharjoittelijan terveelliseen ruokavalioon. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kananmunat, kana, maitorahka, raejuusto, kala, liha,

pähkinät jne. Hyviä hiilihydraatteja taasen saa Kokojyvätuotteista, tummasta riisistä, kasviksista ja vihanneksista. Kovien rasvojen käyttöä tulisi välttää ja suurimman osan tarvittavasta rasvasta tulee ruoan mukana.

Normaalin ruoan lisäksi kuntosalitreenaaja tarvitsee myös lisäravinteita kuten proteiinia jotta tarvittava saanti turvataan.

No Comments

Kuntosaliharjoittelusta yleisesti

Kuntosalilla voi harjoittaa monenlaista hyödyllistä liikuntaa. Yleiskuntoa kehittävää aerobista kuntoliikuntaa, voimaharjoittelua lihasmassan kasvattamiseen,kehonrakennusta ja eri liikuntalajeja tukevia yleisharjoitteita esim. jalkapalloa, uintia, jääkiekkoa jne varten.

Hyvä peruskunto auttaa saliharjoittelun aloittamisessa mutta peruskunnon saa myös kohotettua kuntosalillakin. Tässä hyödyksi ovat jokaiselta kuntosalilta löytyvät kuntopyörät, juoksumatot, crosstrainerit sekä muut yleiskuntoa kehittävät laitteet. Yleisesti näitä laitteita käytetään myös voimalajien alkulämmittelyyn jotta saadaan lihakset ja nivelet lämmitettyä. Hyvä ja huolellisesti tehty alkulämmittely myös vähentää loukkaantumisen riskiä. Lihakset ja nivelet joutuvat kovan rasituksen alaiseksi varsinkin lihasmassan kasvuun tähtäävässä voimaharjoittelussa.

Kuntosaliharjoittelu kannattaa aloittaa totuttamalla nivelet ja lihakset kuntosaliharjoittelun rasitukseen. Sopiva määrä aloittelijalle on noin kolme kertaa viikossa. Liiallinen harjoittelu alussa johtaa helposti vammoihin tai ylikuntoon menoon jolloin motivaatio helposti loppuu ja harjoitteluinto lopahtaa.

Lihasryhmiä harjoitetaan alussa yhdellä tai kahdella liikkeellä jokaista lihasryhmää kohden ja toistoja pitäisi olla 10 -15 toistoa liikettä kohden. Painot pitäisi valita niin että jokainen liike pystytään tekemään sarjan loppuun asti. Näin kroppa tottuu painoihin ja harjoitteluun ja painoja voi sitten myöhemmin lisätä kehityksen myötä.

Liikeradat ja suoritustekniikat kannattaa opetella heti alussa tekemään oikein. Näin vältytään vammoilta ja harjoituksen aiheuttama rasitus kohdistuu lihaksiin oikein. Oikea tekniikka auttaa auttaa myös kehittymään nopeammin. Liian suuret painot vain aiheuttavat väärät liikeradat ja sarjoja ei pystytä viemään tehokkaasti loppuun. Isojen painojen aika tulee myöhemmin.

Kuntosaliharjoittelun voi aloittaa jo 13 vuotiaana mutta harjoittelun tulee olla kevyttä. Nuoren ihmisen selkäranka ei ole vielä täysin kehittynyt joten harjoittelu kannattaa aloittaa varovasti. Pienet painot ja kevyt harjoittelu ovat oikea tie. Aerobisia liikkeitä kannattaa suosia paljon koska ne luovat hyvän pohjan myöhemmälle salitreenille. Hyvän pohjakunnon rakennus tuottaa myöhemmin paljon iloa voimaharjoitteluun siirryttäessä.

Myös vanhemmalla iällä kuntosaliharjoittelu on erittäin suositeltavaa. Lihasten hyvä kunto auttaa hyvän liikkuvuuden ylläpidossa ja myöskin ehkäisee iän tuomia vammoja ja kolotuksia. Lääkärin kanssa pitää keskustella jos on jotain iän tuomia vammoja tai kulumia jotta harjoittelu on turvallista ja tuottaa halutun tuloksen. Omien heikkojen kohtien ja rajojen tunteminen on tärkeää kaiken ikäisillä jotta harjoittelu pysyy tusvallisena ja siittä saadaan haluttu hyöty irti.

Kuntosaliharjoittelu auttaa pitämään peruskunnon hyvänä ja myös vartalo pysyy ryhdikkäänä ja jäntevänä. Arjen askareet ja työssä käyminenkin tuntuu keveämmältä ja mielekkäämmältä kun yleiskunto on hyvä ja lihaksisto on kunnossa.

Ennen aloittamista kannattaa hetki miettiä omaa lähtötasoa ja tavoitteita.Jos peruskunto ei ole hyvä niin kannattaa aloittaa peruskunnon kohotuksella. Kuntopyörä ja crosstraineri ovat hyviä välineitä kunnon kohotukseen. Myös treeniliikkeiden painot kannattaa miettiä sopiviksi oma lähtötilanne huomioon ottaen.

Tavoitteita pitää aina olla ja ne auttavat päämäärätietoisessa harjoittelussa. Tavoitteet voi jakaa jaksoihin ja niitä voi vaikka muuttaa kehityksen edetessä.

Kannattaa myös miettiä, onko tavoitteena painonnostoon kehittävä treeni vaiko yleiskunnon ja lihasten kestävyyteen johtava treeni. Tällöin harjoitusmetodit poikkeavat toisistaan.

Kuntosalilla aloittaessa kannattaa myös hyödyntää työskentelevien ohjaajien apua. Ohjaajat mielellään auttavat alussa ja tekevät myös tavoitteisiin johtavan treeniohjelman.

Netistä löytyy myös erilaisia sivustoja ja blogeja joista aloittelija saa hyödyllistä opastusta kuntosaliharjoittelun aloittamiseen.

No Comments

Kuntosalin laitteet

Kuntosalilta löytyy monenlaisia eri lihasryhmille tarkoitettuja laitteita. Lisäksi löytyy niin sanottuja vapaita painoja. Tästä löytyy tiivistelmä yleisimmistä laitteista ja niiden käytöstä. Kuntosaliohjaajat myös mielellään avustavat laitteiden käytön aloittamisessa, jolloin kaikki hyöty treenistä saadaan irti. Myös kannattaa hyödyntää netistä löytyviä videoita joita löytyy niin suomeksi kuin englanniksikin. Niistä myös helposti näkee miten laitteet toimivat ja miten liikkeet tulee suorittaa.

Taljat

Taljat ovat erittäin monipuolisia laitteita joista on moneksi. Liikkeissä oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Erilaisia vetimia käyttämällä ja asentoja muutamalla voidaan harjoittaa melkein kaikkia lihasryhmiä.

  • Alatalja. Alatalja on oikein käytettynä erittäin tehokas selän harjoitteluväline. Laitteessa istutaan kasvot laitteeseen päin ja kahvalla tehdään vetoliike selkä suorana. Vetiminä voi käyttää kolmion mallista kahden käden vedintä jolloin kädet ovat kapealla tai kahvoilla varustettua tankovedintä jossa kädet ovat leveällä. Myös yhden käden vedintä voi käyttää jolloin vetoon saadaan kiertoliike mukaan.

Alataljaa voi käyttää myös hauisliikkeeseen. Liike tehdään joko seisten tai istuen esim. scott-penkkiä hyväksi käyttäen. Vetimenä voi käyttää joko suoraa tankovedintä tai V-mallista vedintä. Myös naruvedin on hyödyllinen kun tehdään niin sanottua ”vasara”liikettä.

  • Ylätalja. Ylätalja on pääasiassa yläselän lihaksiin vaikuttava liike joka vedetään istualtaan ylhäältä alas eteen. Liikken voi tehdä myös vetämällä alas niskan taakse. Tässä voi myös käyttää kapeaa kolmion mallista vedintä tai leveää tankomallista vedintä.

Ylätajaa voi käyttää myös ojentajaliikkeisiin. Vetiminä voi käyttää tankomallista vedintä tai naruvedintä.

  • Ristikkäistalja. Ristikkäistaljassa seistään kahden taljalaitteen välissä. Ristikkäistaljaa voi käyttää niin rintaliikkeenä kuin olkapää tai yläselkäliikkeenä. Vetokahvana käytetään yhden käden vedintä.

Penkit

Penkkejä on tasa- ja vinopenkki. Tasapenkissä tehdään perinteistä penkkipunnerrusta tankoa tai käsipainoja käyttäen. Käytettäessä suuria painoja suositellaan käytettäväksi varmistajaa joka tarvittaessa avustaa ylösnostossa. Vinopenkkejä on ylä- ja alavinopenkki. Vinopenkeissä kulma vaikuttaa mihin lihakseen suoritus kohdistuu. Ylävinopenkissä jyrkempi kulma kohdistuu enemmän etuolkapään lihaksiin. Liikket voi tehdä tangolla tai käsipainoilla.

Dippiteline

Dippitelineellä tehdään omaa vartalonpainoa hyväksikäyttäen liike joka vaikuttaa alarintaan, olkapäihin ja ojentajan lihaksiin. Voiman kasvaessa voidaan käyttää lisäpainoja jotka kiinnitetään siihen tarkoitukseen tehdylle vyölle ketjun avulla.

Jalkaprässi

Jalkaprässi on yleinen kuntosalilaite joka löytyy jokaiselta kuntosalilta. Laitteessa liike suoritetaan istuen ja painokelkkaa työnnetään jaloilla. Laitteessa käytetään lisäpainoja. Liike on tarkoitettu jalan lihaksille ja pakaralihaksille.

Reisilihaslaitteet

Reisilihaslaitteita on monenlaisia. Ojennus-, koukistus-, lähennys- ja loitonnuslaitteita. Painojen valinnassa kannattaa olla tarkkana ettei liike rasita liikaa polviniveltä.

Smith-teline

Smith-telineessä tanko liikkuu pystysuunnassa telineiden varassa ja sen saa lukittua tankoa kääntämällä. Laitetta voi käyttää jalkakyykyn ja penkkipunnerruksen tekoon. Myös muita liikkeitä voi hyvin myös suorittaa.

Lisäksi kuntosaleilta löytyy lukematon valikoima mitä moderneimpia monitoimilaitteita ja tietyille lihasryhmille tarkoitettuja laitteita. Niiden käyttö on erittäin helppoa.

No Comments

Jalkaliikkeet

Jalkojen treenaaminen on mukavaa ja monipuolista. Harjoitteita voi tehdä niin vapailla painoilla kuin kuntosalilaitteillakin. Liikkeitä löytyy raskaista liikkeistä kevyempiin pienempiin lihaksiin vaikuttaviin liikkeisiin. Jalat kannattaa aina lämmitellä huolellisesti ennen varsinaisen treenauksen aloittamista. Seuraavassa muutama suosittu jalkojen harjoitteluliike.

  • Jalkakyykky. Suosittu raskas jalkaliike joka kohdistuu reisilihaksiin ja pakaroihin.Raskaassa jalkakyykyssä käytetään levytankoa ja -painoja. Myös jalkakyykkyteline on käytössä. Jalkakyykkytyylejä on myöskin erilaisia. Ns. syväkyykky, kyykky ja boxikyykky. Syväkyykyssä mennään nimen mukaisesti niin alas kuin päästään ja tehdäänkin kevyemmillä painoilla. Normaalissa jalkakyykyssä mennään noin 90 asteen polvikulmaan. Boxikyykyssä käytetään raskaimpia painoja ja siinä laskeudutaan nimen mukaisesti istuimen päälle jolta ponnistetaan ylös. Suositeltavaa kaikissa kyykkyliikkeissä on käyttää painonnostovyötä.
  • Jalkaprässi. Jalkaprässissä harjoitus tehdään istualtaan laitteessa ja jaloilla painokelkka työnnetään eteenpäin/yläviistoon. Kelkassa käytetään painolevyjä valinnan mukaan. Jalkojen sijaintia kelkassa muuttamalla voi vaikuttaa liikkeen kulmaan ja sitä kautta kohdentaa mihin lihaksiin se kohdentuu.
  • Koukistajalaite. Koukistajalaitteessa maataan vatsallaan ja jaloilla koukistetaan laitteessa olevaa painotelinettä takareisiä kohden. Kohdentuu nimen mukaisesti koukistajalihaksiin reidessä.
  • Ojentajalaite. Ojentajalaitteessa istutaan ja ojennetaan jaloilla laitteessa olevaa painotelinettä eteenpäin. Kohdentuu ojentajalihaksiin reidessä.
  • Pohjelaite. Pohjelaitteessa istutaan ja reidet asetetaan painokelkan alle. Kantapäitä nostamalla saadaan liike aikaiseksi. Liike kohdistuu pohjelihaksiin.
  • Loitonnuslaite. Levityslaitteessa istutaan ja jaloilla levitetään jalkatukia jotka on liitetty laitteen taakse painolevyihin. Kohdentuu reisien ulkopuolen lihaksiin.
  • Lähennyslaite. Lähennyslaitteessa istutaan ja jaloilla lähennetään jalkatukia jotka on liitetty laitteen taakse painolevyihin. Kohdistuu reisien sisäpuolen lihaksiin.

Suosittu ja erittäin hyvä liike on myös askelkyykky. askelkyykyssä käytetään käsipainoja tarpeen mukaan lisärasituksen aikaansaamiseksi. Lisäpainot kannattaa alkuun pitää keveinä ja kokeilla millä painoilla harjoituksen saa tehtyä loppuun asti. Askelkyykky on yllättävän raskas liike.

No Comments

Rintaliikkeet

Rintalihakseen vaikuttavia liikkeitä löytyy paljon erilaisia. Voimaliikkeenä kannattaa tehdä penkkipunnerrusta ja tukevina muotoliikkeinä vinopenkkiä ja levityksiä. Vinopenkkiä voi tehdä ylä- ja alapenkkinä jolloin saadaan eri kohtia rinnasta rasitettua. Suosittu liike on myös pull-over joka tehdään selällään maaten. Käsipaino tai lyhyt tanko lasketaan alas niskan taakse ja nostetaan sieltä eteen rinnan päälle. Seuraavassa hiukan ohjeita aloitukseen.

  • Tasapenkki. Tasapenkki tehdään levytangolla ja penkkitelineellä selällään maaten nimenmukaisesti penkillä. Tanko otetaan telineestä ja pudotetaan alas koskettamaan rintaan ja nostetaan ylös. Tanko ei saa pompauttaa rinnasta vaan se liike tehdään hallitusti. Kyynärpäät täytyy pitää noin 45 asteen kulmassa kylkiin nähden. Jos kyynärpäät ovat leveämmällä liike kohdistuu enemmän etuolkapäihin.

Tasapenkkiä tehdään monesti niin sanotulla pyramidi-tyylillä eli lähdetään liikkeelle keveämmällä painolla jatkaen 10 kilon painonnousulla ylöspäin. Kun päästään 1-3 toiston maksimipainoon lähdetään taas pudottamaan painoja. Lähtäpaino on normaalisti noin 60 kilon tietämissä. Harjoittelun alkuvaiheessa toki alempana.

Toinen suosittu tyyli on niin sanottu bulgarialainen penkki josta löytyy ohjeita nettisivuilta.

  • Vinopenkki tehdään säädettävässä vinopenkissä tangolla mutta myös yleisesti käsipainoilla. Vakiintunut penkin asento on neljännessä pykälässä mutta kulmaa muuttamalla saadan liike kohdistettua eri alueelle. Jyrkempi kulma kohdistuu enemmän etuolkapäihin.
  • Levitykset. Levitykset tehdään penkillä selällään maaten tai ristikkäistaljassa. Kuntosaleilta löytyy myös pec-decklaitejolla levityksiä on helppo tehdä.

No Comments

Ruokavalio

Usein aliarvioidaan ruokavalion osuutta kuntosaliharjoittelussa ja siittä palautumisessa. Ilman kunnollista ruokavaliota joka sisältää tarvittavat proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat kehitystä ei tapahdu ja kroppa vain väsyy ja motivaatio katoaa.

Myös riittävä lepo ja uni ovat edellytyksiä kun puhutaan tuloksista ja kehittymisestä kuntosaliharjoittelussa. Lihakset kasvavat levossa ja yöunien aikana kroppa parantelee itseään kuntosaliharjoituksen rasitteista

Proteiinipitoinen ruoka on kuntosaliharrastajien suosiossa. eikä suotta. Lihakset tarvitsevat proteiinia kasvaakseen ja kehittyäkseen ja jota löytyy monista hyvistä raaka-aineista.

Liha, kala, kana ja kananmunat ovat treenarin jokapäiväistä ruokaa. Siihen lisättynä hyviä vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja tummaa pitkäkuituista viljaa saadaan hyvän ruokavalion ainekset kasattua.

Pois kannattaa jättää niin sanotut nopeat hiilidydraatit kuten sokerit, vaaleat leivät, pullat, sipsit, makeiset ym. ei niin kovin terveelliset pikkusyötävät. Eli kyllä se sipsipussi ja sokerinen cokis kannattaa jättää sinne kaupan hyllylle ja ottaa tilalle herkullisia ja terveellisiä hedelmiä.

Myös annoskokoon ja annosten määrään kannattaa kiinittää riittävää huomiota. Pienet annokset monta kertaa päivässä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ahmia lounaalla suurin osa päivän kaloreista.

Pienet annokset monta kertaa päivässä pitävät verensokerin ylhäällä koko ajan ja olo tuntuu energiseltä. Puhtaista ja terveellisistä raaka-aineista valmistettu ruoka on aina hyvä sijoitus kun ajatellaan asiaa terveyden ja kuntosaliharjoittelun kannalta.

Kuntosaliharrastaja tarvitsee proteiinia noin 1,5-2,5 grammaa painokiloa kohti jotta lihaskehitystä tapahtuu. Vastaavasti kuntosalia harrastamaton pärjää 0,5-0,8 grammalla painokiloa kohti päivässä. Eli proteiinin tarpeessa on huomattava ero. Tämän vuoksi moni kuntosaliharrastaja käyttääkin lisäravinteita proteiinin lähteenä.

Myös vitamiinin tarpeet tulee täyttää kun harrastaa kuntosalilla käyntiä. Hyviä vitamiinien lähteitä ovat hedelmät ja kasvikset.

Myöskään rasvoja ei kannata unohtaa ruokavaliota suunnitellessa. Ihmisen keho tarvitsee rasvoja ja ne kannattaa valita oikein. Rypsi- ja rapsiöljyt sisältävät myös tärkeitä A- ja E-vitamiineja joten niitä kannattaa sisällyttää ruokavalioon. Pääsääntöisesti kannattaa välttää kovia rasvoja ja suosia pehmeitä rasvoja.

No Comments

Lisäravinteet

Lisäravinteet ja niiden käyttö on ikuisen keskustelun ja kiistelyn aiheena kuntosaliharrastajien ja voimaharjoittelijoiden keskuudessa. Mutta jos kuitenkaan ravinnosta syystä tai toisesta ei saa riittävästi proteiinia ja vitamiineja on lisäravinteiden käyttö suositeltavaa. Myös käyttäessä joko itse tehtyjä proteiini- ja palautusjuomamixejä tai valmistajien valmiiksi sekoittamia yhdistelmiä jää niin sanottujen turhien kaloreiden saanti vähemmälle ja proteiinin saanti pysyy riittävällä tasolla.

Lisäproteiinin lisäksi markkinoilta löytyy valtavasti muitakin lisäravinteita kuntosaliharrastajan käytettäväksi ja ehkä päänvaivaksikin. Valinnan vaikeus on valtava.

Valmistajat sekoittavat toinen toistaan parempia palautusjuomasekoituksia jotka lupaavat valtaisia tuloksia.

Monet kuitenkin valitsevat toisen tien ja sekoittavat omat juomansa niin ennen treeniä juotavaksi, treenin aikana juotavaksi ja lopuksi vielä palautusjuoma. Tällöin tietää mitä todella juo ja sekoitussuhteita muuttelemalla saa joka tarkoitukseen sopivan energiajuoman. Tärkeimpiä lisäravinteita seuraavassa.

  • Heraproteiini eli whey. Proteiinihan on lihasten rakennusaine joka on olennainen osa kuntosaliharrastajan juomaa.
  • Maltodekstriini. Malto on olennainen osa palautusjuomaa. Palautusjuomassa malto on nopeasti imeytyvä tärkkelys.
  • Kreatiini. Kreatiini on luonnollinen yhdiste joka auttaa energian varastoinnissa lihassoluihin. Tosin jos paino nousee kreatiinin johdosta se voi olla vettä koska kreatiini sitoo vettä lihassoluihin.
  • BCAA eli haaraketjuiset aminohapot. Vältttämättömiä aminohappoja lihassolujen uudistukseen ja lihasten rakentumiseen.

Lisäksi löytyy lukematon valikoima muita lisäravinteita. Netistä löytyy hyviä ohjeita oman proteiinijuoman valmistukseen.

No Comments