Viime vuosina palautumisen merkityksestä harjoittelussa on puhuttu enenevissä määrin. Palautumista ei nykyään nähdä ainoastaan treenitaukona vaan aktiivisena osana harjoittelua ja siihen kiinnitetään enemmän huomiota. Moni aktiivisesti liikkuva tietääkin, että palautuminen on välttämätöntä, jos haluaa saavuttaa tuloksia.

Miksi palautuminen on tärkeää?

Harjoittelu rasittaa elimistöä monella tavalla. Kun kunto kasvaa, elimistö oppii paremmin kestämään tätä rasitusta ja suoriutuu siitä helpommin. Esimerkiksi lihaksia treenatessa syntyy lihaksiin pieniä mikrovaurioita, joista elimistö alkaa pikkuhiljaa toipumaan. Myös juostessa tai muussa aerobisessa harjoittelussa tapahtuu lihaksiston ja nivelten kuormittumista. Tämän vuoksi lepopäivien merkitys on suuri. Palautumisaika riippuu hyvin pitkälti omasta lähtötasosta ja harjoittelun intensiteetistä ja se voi vaihdella 12 tunnin ja jopa useamman päivän välillä. Tämän vuoksi on hyvä harjoitella eri tehoilla ja pitää mielessä, että monipuolisesti liikkumalla saa myös koko kehon aktivoitua useilla eri tavoilla.

Vinkkejä palautumispäivään

Vaikka palautumispäivänä ei ole tarkoitus treenata, voi pientä liikuntaa kuitenkin harrastaa. Kävely on erinomaista palautumisen kannalta, sillä se pitää aineenvaihdunnan vilkkaana, mutta on kuitenkin intensiteetiltään sopivaa ja rauhallista. Kävelyä tulee automaattisesti harrastettua esimerkiksi shoppailukierroksella, joka onkin mukavaa ajanvietettä vapaapäivinä. Jalkaan voi vetää mukavat kengät ja käydä kiertelemässä eri liikkeissä katsomassa, mitä Ralph Lauren ja muut huippumerkit tarjoavat shoppailijan iloksi.

Myös ruoanlaitto on hyvää ajanvietettä ja palautuessa onkin tärkeä muistaa syödä hyvin, mahdollistaakseen lihaksille ja nivelille optimaalisen ravinnemäärän. Palautuakseen hyvin kannattaa harjoittelun jälkeen syödä enemmän hiilihydraatteihin painottuvaa ruokaa, kun taas seuraavana päivänä proteiinipitoisempaa.

Palautumisen kannalta myös uni on ehdottoman tärkeää. Jos mahdollista, niin palautuspäivänä kannattaa nukkua univelkoja pois. Lihakset tarvitsevat lepoa ja unessa elimistö palautuu tehokkaasti. Jos palautumispäivänä yöunien määrä jäi lyhyeksi, kannattaa päivällä nukkua lyhyet päiväunet tilanteen kompensoimiseksi.

Kuinka omaa palautumistaan voi nopeuttaa?

Omaa palautumistaan treenistä voi vauhdittaa hieman, mutta ei määräänsä enempää. Tietyt teot, kuten runsas nesteen juominen heti treenin jälkeen voi auttaa ja virkistää oloa, sillä hikoillessa menettää paljon nestettä. Palautusjuomat voivat rankassa treenissä olla hyödyllisiä, mutta kevyemmissä suorituksessa vesi riittää aivan mainiosti.

Treenin jälkeen kannattaa myös pysyä lämpimänä ja pestä kädet huolellisesti, sillä harjoittelun jälkeen immuunipuolustus saattaa hetken olla hieman alhaisempi, kun elimistö toipuu liikunnan aiheuttamasta väliaikaisesta rasituksesta. Jos on harjoitellut pitkään runsaasti toistavaa liikesarjaa, kuten juoksemista, saattaa verta ja nestettä olla pakkautunut jalkoihin jonkin verran. Kompressiovaatteista voi olla jossain määrin hyötyä, mutta myös jalkojen nostaminen seinää vasten lattialla maaten tai vaikka päällään seisonta voi lisätä alaraajojen laskimopaluuta ja auttaa myös elimistöä poistamaan kuona-aineita lihaksista.

Mistä tietää kuinka kauan treenien välillä pitää odottaa?

Monesti palautumisajat ovat viitteellisiä ja moni saattaa hyvinkin kokea mielekkääksi treenata esimerkiksi kolme päivää putkeen ja pitää kolme päivää vapaata. Osa taas haluaa aina pitää välipäivän treeneissä. Palautumisajat vaihtelevat yksilöllisesti ja loppujen lopuksi kukaan muu ei voi arvioida, milloin on palautunut riittävästi edellisestä harjoituskerrasta. Parhaat tulokset saa yleensä, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pyrkii toisinaan ylittämään rajansa ja toisinaan taas antamaan itselleen lepoa ja aikaa.

Kevään koittaessa päivät muuttuvat valoisammiksi ja ilmat lämpenevät houkutellen monia ulkoilemaan pitkän talven jäljiltä. Juoksuvaatteiden ja -kenkien kulutuksessa näkyykin vuosittainen piikki joka kevät, kun monet päättävät aloittaa juoksemisen kevään inspiroimana. Juoksu onkin erinomainen harrastus, joka sopii useimmille. Rajoituksia saattaa kuitenkin muodostua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta, joten ollessaan epävarma juoksun sopivuudesta itselle, kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen uuden harrastuksen aloittamista.

Luontainen tapa liikkua

Ihminen on oikeastaan luotu juoksemaan, sillä meillä on useita rakenteita, jotka poikkeavat esimerkiksi apinoiden vastaavista. Näitä ovat muun muassa pystyasennossa tasapainoa lisäävät selkärangan mutkat, pitkät, vipuvoimaa antavat jalat, iskuja vaimentavat kaarevat jalkapohjat ja joustavat akillesjänteet, jotka tekevät liikkeestä mutkatonta ja sujuvaa.

Juokseminen ei vaadi paljoa

Juokseminen on helppo liikuntalaji myös siksi, että sitä voi harrastaa oikeastaan missä tahansa. Juoksu on myös tehokasta lämmittelyä ennen saliharjoittelua tai hyvää liikuntaa aivan sellaisenaan. Luonnossa liikkuminen parantaa vastustuskykyä, nostaa kuntoa ja vähentää stressiä. Kevytkin metsälenkki voi kohottaa mielialaa huomattavasti ja säännöllisesti luonnossa liikkuvat huomaavatkin usein tuntevansa olonsa aiempaa pirteämmäksi ja usein myös nukkuvansa paremmin. Juokseminen myös parantaa kestävyyskuntoa ja polttaa tehokkaasti kaloreita.

Hyvät varusteet tekevät juoksemisesta mielekästä

Juoksemisessa olennaisimmat varusteet ovat hyvät kengät. Ennen kenkien hankkimista kannattaa pohtia hetki, missä juoksee eniten. Kuntosalin juoksumatolle soveltuvat kengät eivät välttämättä käy yhtä hyvin asfalttijuoksuun tai juoksuradalle. Maastojuoksuun tarvitaan usein tukevat, mielellään vedenpitävät, mutta kuitenkin hengittävät kengät. Näitä tarjoaa esimerkiksi viking, joka valmistaa myös muita ulkoilukenkiä.

Satunnaisen lenkkeilijän ei välttämättä heti alkuun tarvitse uusia koko varustustaan, mutta pidemmän päälle myös hyvät juoksuvaatteet tekevät lenkkeilystä mukavampaa. Suomessa pärjää yleensä toukokuusta syyskuuhun vähemmilläkin vaatteilla, mutta kylmillä säillä juoksevien kannattaa panostaa hyvään, kevyeen ja hengittävään takkiin, sekä hansikkaisiin ja päähineisiin. Monet löytävät oikeat juoksuvaatteet ainoastaan kokeilemisen kautta; mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle ollenkaan.

Ulos vai juoksumatolle?

Juokseminen on tehokasta aerobista liikuntaa riippumatta siitä, missä sitä harrastaa. Juoksumatolla juokseminen poikkeaa kuitenkin hieman ulkona juoksemisesta. Molempia kannattaa kokeilla löytääkseen itselleen mieluisan tavan. Erityisesti, jos haluaa yhdistää juoksemisen muuhun salitreeniin, voi juoksumatolla juokseminen tuntua mielekkäämmältä. Ulkona juostessa sen sijaan voi helposti nollailla ja mennä rauhassa omaan tahtiinsa tai kilpailla kaverin kanssa. Matolla juostessa kuormitusta tulee helposti enemmän, sillä vaihtelua ei tule yhtä paljon kuin maastossa. Siksi voi olla hyvinkin järkevää yhdistää juoksumattotreeni muuhun salitreeniin. Hyvät lihakset toimivat myös iskunvaimennuksena ja ehkäisevät loukkaantumisia ja rasitusvammoja.

Lisäpotkua muusta treenistä

Juoksua säännöllisesti harrastavat eivät juurikaan tarvitse muuta aerobista liikuntaa, vaan heidän kannattaa lisätreeninä panostaa voimaharjoitteluun. Hyviä liikkeitä juoksijalle ovat esimerkiksi keskivartalon voimaa kehittävät lankutusharjoitukset, joihin voi yhdistää esimerkiksi sivulankun tai erilaisia jalkojen nostoja.

Jooga on hyvää palauttavaa liikuntaa juoksun ohella. Joogassa tulee usein myös venyteltyä lihaksia, jotka säännöllisesti juoksevilla ovat usein kireänä, kuten takareidet ja pohkeet. Vaikka jooga ei tuntuisikaan sopivalta lajilta, kannattaa juoksua harrastavien panostaa kehonhuoltoon vähintään kerran viikossa, sillä se toimii erittäin hyvin mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisijänä, minkä lisäksi se saattaa parantaa juoksukuntoa.

Terveys on tärkein asia maailmassa

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu monta tärkeää asia. Tärkeitä ovat muun muassa hyvä, ravitseva ja terveellinen ruoka, riittävä liikunta, jonka vastapainona tulee riittävä levon määrä, sekä ystävät jotka ovat mukana elämän iloissa ja murheissa.

Liikunta erittää kehoon endorfiinia, eli mielihyvää tuottavaa hormonia. Käytännössä lenkille ei aina jaksaisi lähteä, mutta kun saapuu liikuntasuorituksen jälkeen kotiin on mieli-ala usein hyvä ja virkeä. Liikunta lisää sekä henkilön fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Kuntoilu ja vaikkapa päivittäinen kävely, pyöräily, uinti tai hyötyliikunta estävät kunnon rapistumista, ehkäisevät masennusta ja purkavat tehokkaasti stressiä.

Liikunta voi tuoda merkittäviä muutoksia päivittäisiin toimintoihin ja auttaa pysymään terveenä myös pidemmällä aikavälillä. Säännöllinen liikunta vahvistaa luustoa, ja lihaskunto sekä aineenvaihdunta paranevat. Pienikin liikunta auttaa jaksamaan, ja pitää elimistön vastustuskykyisenä erilaisia sairauksia vastaan. Liikunnan hyvät vaikutukset vain korostuvat, kun liikkumisen tai kuntoilun lisäksi harjoittaa säännöllisesti terveitä elämäntapoja.

Kuntoilun voi aloittaa pitkänkin tauon jälkeen uudelleen

Ihmisen elimistö on viisas, joten se muistaa kaiken liikunnan, mitä ihminen on elämänsä aikana harjoittanut. Liikunnan iloa löytyy varmasti jokaiselle, sillä lajeja on todella paljon. Valittavana on lenkkeilyä, pyöräilyä, uintia, pallopelejä, sauvakävelyä, kuntosalilla käyntiä, voimistelua, hiihtoa, melontaa ja monta muuta lajia. Hyötyliikuntaa voi olla muun muassa erilaisilla asioilla – kuten kaupassa – käynnit, lehtien haravointi, sienestäminen, marjastaminen ja talvinen lumenluonti.

Liikkuminen on terveellistä, se tarjoaa aitoa mielihyvää ja hyvä kunto auttaa jaksamaan päivästä toiseen. Liikkuessa kannattaa harrastaa niitä lajeja, joista itse pitää, ja tutustua myös uusiin mielenkiintoisiin lajeihin. Liikuntarajoitteisetkin voivat saada iloa liikunnasta, sillä monissa kunnissa on saatavilla esimerkiksi ohjattua pyörätuoliliikuntaa. Käsien ja sormien liikuttelu auttaa myös osaltaan pitämään liikuntarajoitteista henkilöä liikunnan hyvää tekevien vaikutusten parissa.

Terveysliikunta tarkoittaa fyysistä aktiivisuutta

Voimme itse vaikuttaa myönteisesti omaan oloomme ja terveyteemme. Liikunnan harjoittamisessa tärkeää on liikkumisen säännöllisyys, jatkuvuus ja kohtuullinen kuormitus. Säännöllinen liikunta antaa iloa jokaiseen päivään, vaikka liikunnan määrä ei päivittäin olisikaan samanlaista. Terveydestään huolehtivan kannattaa muistaa, että liikkuminen pitää tehdä omaa kehoa kuunnellen. Käytännössä, aivan kuten Highlighter ehostus antaa kasvoille uutta hehkua, samoin terveysliikunta muun toiminnan ohella virkistää ja ehkäisee monia oireita.

Terveellinen ruokavalio tarjoaa elimistölle tarpeeksi suojaravintoaineita ja energiaa, jotta elimistö pysyy toimintakykyisenä ja terveenä. Oikein koottu ruokavalio ehkäisee ennalta sairauksia ja puutostiloja, joita epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa.

Oikea ruokavalio tukee liikkumista

Sydänterveyttä edistävät marjat, kasvikset ja hedelmät keventävät päivittäistä ruokavaliota. Täysjyväviljavalmisteet tarjoavat kuitua, ja esimerkiksi kananmunasta saa elintärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja sekä elimistön helposti hyödynnettävissä olevaa proteiinia.

Liikunta on tärkeää kaiken ikäisille. Liikunnan merkitys on tärkeää niin varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvien, kuin työ-ikäisten sekä myös seniori-ikäisten keskuudessa. Lihomisen ehkäisy, sydänterveyden ylläpitäminen, verenpaineen pitäminen tasaisena ja mielihyvän saaminen liikunnan avulla ovat kaikkien saatavilla.

Liikkumattomuus voi olla ihmiselle suorastaan vaarallista ja aiheuttaa erilaisia oireita.

Heikon yleiskunnon, monien sairauksien ja korkean iän myötä vastustuskyky usein heikkenee. Hyvän peruskunnon hankkiminen ennalta auttaa kestämään erilaisia eteen tulevia asioita, kuten iän tuomia erilaisia muutoksia. Ravitsemusongelmien suurin riski on yleisesti yli 80-vuotiailla, joiden energiansaantia pyritäänkin parantamaan erilaisin keinoin.

Kun Suomen väestö vanhenee ja liikunnallisen elämäntavan suosio kasvaa, myös terveys- ja liikuntapalveluiden kysyntä on tällä hetkellä kovassa nousussa. Monet nuoret suuntaavatkin suoraan peruskoulun tai lukion jälkeen liikunta-alalle toteuttamaan omia unelmiaan. Useille ihmisille liikunta on jo osa omaa elämäntapaa, jonka perusteella on helppo valita koulutus omien kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi personal trainerin, liikuntaohjaajan tai ravintoneuvojan ammatti?

Liikunta- ja terveysalalle moniosaajaksi?

Jos olet liikunnan sijaan kiinnostunut enemmän ihmisten terveydestä, on tälle urapolulle olemassa useita eri suuntautumisvaihtoehtoja. Terveystieteiden koulutusala on hyvin laaja, mutta yleisesti niihin luetaan ravitsemustieteet, hoitotieteet ja terveyden edistäminen. Useat ammattikorkeakoulut antavat koulutusta ensihoitajan, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan ja terapeutin ammatteihin. Vaikka kouluaika on pitkä, myös opintojen aikana kannattaa nauttia erilaisista opiskelijabileistä. Tällaisissa tapauksissa sinulle voi olla hyötyä siitä että hoitsuilla on halloween-asut omasta takaa.

Personal trainerin koulutus

Fitness- ja kehonrakennuslajit sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat kasvava trendi, ja esimerkiksi personal traineriksi on suhteellisen helppo kouluttautua, sillä useimmat koulut ovat yksityisiä ja pääsykokeita ei erikseen vaadita. Ongelmana on kuitenkin raha, sillä tällaisista koulutuksista joutuu usein pulittamaan 2000-4000 euroa. Kuitenkin opetuksen laatu on Suomessa huippuluokkaa, joten jos sinua kiinnostavat fitness- ja hyvinvointipalvelut ja niiden tarjoaminen, kuntosaleilla ja lenkkipoluilla työskentely sekä joustavat työajat, kannattaa tätä harkita omaksi tulevaisuuden alaksi.

Personal traineriksi kouluttautumisen voi aloittaa sekä syksyllä että keväällä useimmissa kouluissa ympäri Suomen, ja alan oppilaitoksia löytyy ainakin isoimmista kaupungeista kuten Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Useat personal traineriksi opiskelijat haluavat personal trainerin opinnot tukemaan muita ammatteja, tai hankkivat tästä kakkosammatin esimerkiksi sairaanhoidon tai muun työn rinnalle. Kyseinen koulutus kestää tavallisesti puolipäiväisenä kahdesta kolmeen vuotta.

Urheiluhierojan koulutus

Urheiluhieroja on hieronta-alan moniosaaja, joka on erikoistunut erityisesti lihas- ja tukikudosten hieromiseen osana liikuntaharrastusten tuomia vaivoja. Urheiluhierojan palvelut ovat nykyään hyvin kysyttyjä, etenkin kuin elämään yhdistetään liikunta ja staattiset työasennot päätetyöskentelyssä. Personal trainerin koulutuksen tavoin urheiluhierojan ammattiin valmistava koulutus kestää yhteensä noin kahdesta kolmeen vuotta, ja maksaa kahdesta tuhannesta eurosta ylöspäin. Koulutus kattaa laajasti perinteisen hierojatekniikan lisäksi urheiluun liittyvien vammojen läpikäyntiä sekä ihmisen fysiologista anatomiaa. Tämän perusteella urheiluhierojaksi valmistuu Suomessa rautaisia alansa ammattilaisia.

Ravintoterapeutti

Ravintoterapeutti on erikoistunut ihmisten ruokavaliomuutoksiin ravintoterapian keinoin. Terapia voi olla tavallista terapiaa muistuttava tilaisuus, jossa keskustellaan ja tehdään suunnitelmia ihmisen ravintotottumuksiin. Ravintoterapeutti ei ole erikseen suojattu ammattinimike, mutta esimerkiksi ravitsemusterapeutti sen sijaan on. Ravitsemusterapeutin ammattinimikkeen käyttö edellyttää ravitsemustieteen maisteritutkinnon suorittamista Itä-Suomen yliopistossa, jonka jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta ammattinimikkeen tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Kuitenkin myös muilla kuin ravitsemusterapeutin koulutuksilla on mahdollista keskittyä työssä ravintoaiheisiin.

Liikunnan ohjaaja

Liikunnanohjauksen perustutkintoa voi opiskella ammattikoulupohjaisesti, jolloin annettava tutkintonimike on liikuntaneuvoja. Liikunnanohjaajaksi voi opiskella esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, Helsingissä. Ammattikorkeakoulusta (AMK) valmistuva taas saa tutkinnosta nimikkeen Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaaja. Tämä ammattinimike on monipuolinen ja suosittu, ja antaa hyvät valmiudet esimerkiksi alkaa liikunta-alan yrittäjäksi. Liikunnan ohjaajia työskentelee myös paljon esimerkiksi kunnilla, valtionhallinnossa sekä erilaisissa järjestöissä. Kyseinen tutkinto sisältää myös paljon valmentavaa koulutusta muuhun työelämään, ja siihen voi yhdistellä esimerkiksi osaamista johtamisesta tai markkinoinnista.